Rasismia, uhriutumista ja mukavia pelihetkiä

29.04.2021

Urheilukaupunkina itseään markkinoiva Kouvola nousi hetkessä kuuluisaksi myös jalkapallon osalta valtakunnallisella tasolla kun YLE uutisoi Kouvolassa pelatusta jalkapallopelistä.

Heinäkuinen jalkapallo-ottelu, Bar Joker - Kouvolan Lakut vuonna 2020, päätyi Ylen uutisiin rasististen tapahtumien vuoksi. Rasismia oli ottelussa tapahtunut siinä määrin, että tapahtumat olivat poikineet kaksi rikosilmoitusta.

Keväällä, lähes puoli vuotta myöhemmin, kyselin tapahtumien osapuolilta, kuinka nämä rikosilmoitukset ovat edenneet. Syytteitä ei oltu nostettu ja Bar Jokerin pelaajia ei ole kuulusteltu tapahtumiin liittyen. Yhteneväistä kaikille osapuolille oli yhteydenottoni tuoma hölmistyminen. Tilanne on haudattu ja unohdettu, miksi moista enää kyselemään jne. 

Kyllä minua veronmaksajana kiinnostaa kotikaupunkini maine rasistisena kaupunkina ja se mistä se johtuu? Siksi tällaiset tapaukset pitäisi käsitellä loppuun ja uutisoida lopputulos yhtä provosoivasti ja suurena uutisena, riippumatta lopputuloksesta. Toistaiseksihan meillä on toisen osapuolen näkemys, että kentällä on syyllistytty yksipuolisesti rasistiseen huuteluun.

Olen kuullut erään katsojan kertomana, vähintään yhden keski-ikäisen naisen osallistuneen huuteluun, jossa on vähätelty valkoisen miehen miehisyyttä ja muuta halventavaa ja ala-arvoista sanailua. Sehän ei sinällään ole rasismia. Tuollainen huutelu tuo kuitenkin hieman sähköisyyttä mukavaan yhdessäoloon jalkapallon merkeissä.

Rikosylikomisario Juha Lehtoranta kertoi, että kyseisen tapahtuman kuulustelupöytäkirjat menevät syyttäjälle, joka päättää kuinka tilanne etenee. 

Oma veikkaukseni on, ettei syyte kynnys ylity ja vahvasti uhriutumalla on saatu aikaan negatiivista julkisuutta, jota verovaroilla ylläpidettävä YLE mielellään jakaa.

Ottamatta sen enempää kantaa puolesta tai vastaan ottelutapahtumiin, koska en ollut paikalla oudoksun joukkueen sangen epäonnistunutta nimi valintaa. Nimeämällä maahanmuuttajista koostuvan joukkueen "Kouvolan Lakuiksi" ollaan ohuella jäällä, kun Eskimo-puikot ja Musta Pekka -pelikortitkin flirttailevat rasismilla ja sen vuoksi on vedetty pois myynnistä.

Jos huumorintaju olisi riittävän kovalla tasolla, niin Kouvolan Lakut olisi ollut briljantti idea. Toki silloin ei tehtailla rikosilmoituksia eikä uhriuduta vaan ollaan rinta rottingilla Lakuja. Itse olen ollut tilanteessa, jossa harkitsimme markkinointi yhteistyötä Fazerin kanssa, valmentaessani paikallista naisten joukkuetta. 

Markkinoilla oli värimaailmaltaan meidän peliasujen kanssa yhteenkäyvä "Puuma" makeinen musta/pinki ja naistenjoukkueella rintapielessä Puuma. Hylkäsimme idean, se olisi ollut hyvä sisäpiiriläppä, mutta julkinen esiintyminen altistaa kaikenlaiselle vääntelylle ja kääntelylle nimestä. On viisautta varautua sellaiseen. Toisaalta joku viisas on sanonut: "if you can't stand the heat, get out of the kitchen."

Suomalainen maajoukkuepelaaja joutui oletettavasti rasistisen huutelun kohteeksi, kuinka ollakaan, myös jalkapallossa. Tällä kertaa Glasgow Rangers - Slavia Prahan välisessä ottelussa. Huuhkajat, eli Suomen jalkapallon maajoukkue, riensivät osoittamaan tukeaan Glen Kamaralle ja pukeutuivat t-paitoihin, jossa vannovat seisovansa Glenin rinnalla. Hieno ele.

UEFA, Euroopan jalkapalloliitto, tuomitsi oletetusta rasistisesta huutelusta 10 ottelun pelikiellon Ondrej Kudelalle ja Glen Kamaralle, väkivaltaisesta hyökkäyksestä toista kohtaan, 3 ottelun pelikiellon. Oikeustajuni joutuu koetukselle, mikäli jalkapallossa on hyväksytympää käyttää fyysistä väkivaltaa pelin jo päätyttyä, kuin provosoida suusanallisesti.

On erittäin epäurheilijamaista hyökätä väkivaltaisesti pelin jälkeen toisen pelaajan kimppuun. Se, että tummaihoinen ihminen ratkaisee mielummin asioita väkivaltaan tarttuen kuin puhumalla, on hänen valintansa. Se, että UEFA osoittaa hyväksyntänsä sille antaessaan vain 3 ottelun pelikiellon, on säälittävää.

BLM:n maailmanlaajuinen kampanjointi on tuonut uhriutumiskulttuurin länsimaihin. Tätä monet alajärjestöt käyttävät taidokkaasti hyväkseen oman agendansa esiin tuomiseksi. Massiivinen markkinointi on tehnyt rasmiuhriutumisesta mediaseksikästä. Harmi, sillä kukaan ei oikeasti hyväksy rasismia ja vielä vähemmän kukaan oikeasti hyväksyy uhriutumista.

Hyvä ystäväni, Jussi Halla-aho, vertasi japanilaisia ja somalialaisia osuvasti näin:

"Maailmassa on maita, joista käytetään epämuodollisissa yhteyksissä tragikoomisen osuvaa nimitystä "Paskastan" . En kuitenkaan käytä kyseistä sanaa tässä, koska siitä tulisi jollekulle paha mieli. Sen sijaan tyydyn puhumaan maista, joista yleensä pyritään Suomeen ja muualle Eurooppaan, koska niissä on ikävä elää.

Kysymys kuuluu, miksi näissä maissa on ikävä elää. Ovatko ilmasto-olosuhteet epäedulliset? Johtuuko niiden kurjuus ulkoisesta aggressiosta? Vaivaako luonnonrikkauksien vähäisyys?

Vai ovatko kyseiset maat sellaisia kuin ovat siksi, että niiden asukkaat käyttäytyvät siten kuin käyttäytyvät? Olisivatko kyseiset maat erilaisia, jos niissä asuisi erilaisia ihmisiä? Jos esimerkiksi japanilaiset siirrettäisiin Somaliaan ja somalit Japaniin, olisiko Japani edelleen vauras ja turvallinen yhteiskunta? Kärsisikö Somalia edelleen sisällissodasta ja köyhyydestä?

Sanalla sanoen; johtuvatko yhteiskunnan ongelmat sen asukkaista, vai asukkaiden ongelmat yhteiskunnasta?"

Tämä Jussin pohdinta ja BLM:n yltiöpäinen buustaus sen suuntaisesti, että uhriutuneena rasismia voi nähdä missä vain.  Sopivasti yhteisymmärrettynä nämä kaksi asiaa, avannee monien suomalaisten silmät sen suhteen, onko Suomi sittenkään, juuri niin rasistinen maa kuin annetaan olettaa.

Itselleni kävi Facebookissa hauska sattumus. Kirjoitin muslimien käytöstavoista parisuhteiden päättymistilanteissa, joissa saattaa pää irrota vääräuskoiselta naiselta. Samalla muistutin, että suomalainen nainen Suomessa, voi provosoida muslimin raiskaamaan esimerkiksi väärin pukeutujan. Erikoisista riiteistä, joita ei tavanomaisesti sivistysvaltiossa tavata tehdä.

Kirjoitukseni tulkittiin vihapuheeksi. Paradoksaalista, että kirjoituksessani kuvattuja tekoja, joita Suomessakin on tapahtunut tuhansia ellei jopa satoja, ei kuitenkaan pidetä vihatekoina. Vaikka nämä kuuluvat olennaisesti kuuluu muslimien islamistiseen kulttuuriin ja uskontoon.

Suomessa oikeusministeriö antoi poikkeusluvan oleskeluluvattomalle miehelle ja 15-tytölle mennä naimisiin, kun mies oli ensin saattanut raskaaksi tämän alaikäisen tytön. Millainen sivistys-ja oikeusvaltio Suomi on? Tyttö sittemin pääsi eroon miehestä, "joka haisikin pahalle". 

On anteeksiantamatonta, että meillä oikeuslaitos hyväksyy meille vieraat riitit kuten ympärileikkaukset, kunniamurhat ja naisen pitäminen alempiarvoisena kuin nainen (Tämä olisi oman blogin osa pohtia miksi feministit hyväksyvät muslimimiesten naisten kohtelun, kun muuten ovat niin hanakoita naisten arvon ymmärtäjiä.) ja harhaanjohtavien tietojenantamisen saadakseen perusteettomasti oleskeluluvan. Onko rasismisyytösten pelko syynä tähän?

Suomessa on paljon työtä rasismin kitkemiseksi ja paljon enemmän työtä tehdä selväksi muslimeille, että Suomi ei ole islamistinen valtio, jossa kunniamurhat, raiskaaminen rangaistusmuotona, pikkulasten sukupuolisilpomiset yms. eivät kuulu tapoihimme, emmekä tarvitse tällaista kulttuuririkkautta.

Kouvolassa vain Perussuomalaiset vastustivat, kun muut puolueet hyväksyivät, että Kouvolaan otettaisiin VÄHINTÄÄN 60 humanitääristä maahanmuuttajaa vuositasolla.

Kouvolassa ei ole pystytty tai haluttu tuoda avoimesti esiin kaikkia kustannuksia, joita humanitääriset maahanmuuttajat aiheuttavat. KELA:n tilastojen mukaan ainoastaan humanitäärisillä maahanmuuttajilla on noin 80% tarve elää tukien ja kotoutusten varassa.  

Valtaosa laillisesta maahantulijoista työllistyy ja integroituu erittäin hyvin. Samaisen KELA:n tutkimuksen mukaan noin 20% heistä elää tukien varassa.

Kouvolassa on ideologisia puolueita, jotka ovat valmiita karsimaan kouluverkosta, mutta eivät humanitääristen maahanmuuttajien aiheuttamien kustannuksista, jotka ovat elinkaariajattelulla miljardien eurojen kysymys.

Muistutuksena, kunnallisvaalit ovat 13.06.2021. Silloin sinulla ja muilla äänioikeutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa mikä suunta Kouvolassa on seuraavat neljä vuotta.